Three rums from Bristol Spirits

 In the past year, it's been a joy to see new Bristol Spirits rums enter the Finnish market. Bristol Spirits, a well-known independent rum bottling company, founded by John Barrett in 1993, matures their stock of casks in cellars located in the United Kingdom. As the company's website says: "Produced in limited quantities, sometimes as just a single barrel bottling, our delicious, unadulterated Rums covers a huge variety of styles for your enjoyment."

The reference to "unadulterated" is an important one: Whilst Bristol Spirits often use cask finishing (placing the rum into a different cask type, e.g. one that has previously contained a wine for example, and then maturing the rum further in such a cask), the company does not add colouring or any other additives (for example sugar/sweeteners) to the rums, which are often found in large commercial brand rums. To me, this philosophy of "pure rum" experience is akin to that of fine whisky/whiskey.

Three bottlings had found their way to a local pub Bierhaus Muchen in Helsinki, and I sampled each. Tasting notes and other information below.

Dominican Rum 2013 - Finished in Madeira Wood

There are at least two distilleries in the Dominican Republic today: Brugal, and Barcelo. Theoretically this rum could be from either one of these distilleries. Unlike many other Caribbean islands, Dominican Republic still produces significant amounts of sugar from locally grown cane (in the season of  2011 - 2012, sugar production reached 553,000 Metric Tons (MT). The country also imports from United States of Molasses from the extraction or refining of sugar.

This 8 year old molasses-based, column-distilled rum (2013 - 2021) has been finished in Madeira casks in the UK. It has been bottled at 44% alc.

Nose: Rich fruitiness, Madeira-influence is evident here. Some "Rockley still" -like notes (a Barbados rum made with a pot still). Sweet vanilla, fermenting ripe pineapple. Slight momentary metallic note (in a good way).

Taste: A refreshing citrus burst, with lovely vinous (Madeira) flavours following. Very lively, tropical rum and lime peel with a good balance and a touch of currant.

Finish: Vanilla with oak in harmony with some of that citric lime.

Comments: I LOVE this, absolutely love it.This rum is young and lively, and the palate blends together fabulously. It is simply packed with flavours, and the marriage of rum and Madeira wine cask works really well here. Wish there were more Hispanic rums like this one. A true star, I'd say.
 

 Reserve Rum of Barbados (2011 - 2022)

Barbados was an English and later a British colony from 1625 until 1966. From 1966 to 2021, Barbados was a constitutional monarchy and parliamentary democracy, with Elizabeth II as the head of state. The island became a fully independent republic in 2021.

The sugar cane production on the island of Barbados (also known as "Little England" in the Caribbean) started in the 1640s, as did the production of some type of early rum distillate. The hay days of Barbados sugar cane cultivation are long gone: Sugar cane production of Barbados fell gradually from 1 million tonnes in 1972 to 92 tonnes in 2021.

Information I have received regarding this bottling tells me that this 11-year old rum comes from the famous Foursquare distillery, Barbados. Tropic-aged until 2017, it was bottled at the strength of 47% alc in 2022 in the UK. The cask type is ex-Bourbon, which is more of less a standard today for maturing rum in the Caribbean. I would believe that this is a blend of pot-still and small column still rum spirits.

Nose: The Bajan pedigree (and indeed that of Foursquare distillery) is very, very evident here: There's a good balance of bourbony oak and vanilla, mixed with the aromas of a quality rum. Superb.

Taste:  Beautiful balance and a blend of wonderful, classy rum notes. Oak mixed with bourbon, fruit, molasses, raisin, vanilla. It flows dry and delicious as a fine Scotch whisky, a blenders' masterpiece. Very different from it's lively, crisp and citrusy buddy, with all the hallmarks of a fine Barbados rum - as it should have, of course. Delicious and easy to enjoy. 

Finish: Vanilla and oak tannins coat the mouth together with notes of fruit and some molasses.

Comments: This is what I'd call a quintessential Barbados (Foursquare) rum type. A friend commented that it was not unlike a good whisky, apart from some of the molasses notes. He also compared it to a fine, blended whisky: everything is in perfect balance, and no flavour note plays the lead. Good, I will leave it to that quite descriptive note. I don't like to use the term "smooth" (as it is often a synonym for "sweetened", which this certainly is not), but alas - Smooth it is.

Trinidad 8 Years Old

Trinidad is the Southernmost island of the Caribbean, nestled next to the east coast of Venezuela. The Spanish claimed the island in the 16th century, but they did not have plantations on the island - indeed, in 1777 the total Spanish population was only 1400 persons - plus the native Americans who lived the island.
 
Sugar cane production really arrived to Trinidad with the French migration: a Frenchman Hilaire Begorrat introduced a more productive cane variety to the island in 1782. The British captured Trinidad soon after, and in 1802 it became a British colony. In the 19th century indentured labourers from India came to the island, many of them to work in the sugar and rum production.

Today only one single rum distillery remains on the island, and cane production has diminished nearly to a halt. This rum comes from Trinidad Distillery Limited, which is a subsidiary of Angostura group. This molasses-based rum was made with very large-scale column stills, and aged in ex-Bourbon casks mainly in Trinidad (tropic-aged).

Nose: Marzipan, bitter almonds, caramel, vanilla, pear. 

Taste: Followd largely the same pattern: Marzipan, almonds, some cocoa, vanilla. Old-fashioned brandy confectionary. A little "thin" and missing some fruitiness - the body is light, very light. Those marzipan and almond notes are absolutely unique! Very light and floral, a real summer sipper.

Finish: Drying, same vanilla, and almonds. Little oaky notes.

Comments: It is very unique palate, with the marzipan and almonds. It reminded me of an old Irish Aldi bottling of what's reputed to be Bushmills, which had a bit similar floral, light notes (due to a less active refill cask, I believe). This is totally different from Angostura's own bottlings, that's for sure. In Finland we have a marzipan-like product that we put inside our dessert known as "laskiais buns", and the almondy flavours reminded me of this thick almond-sugar paste. Do not expect typical rum palate, if there's any such thing - it's rum, Jim, but not as we know it. :-) 

Kolme Bristol Spiritsin rommipullotetta


Viimeisen vuoden aikana on ollut ilo havaita uusia Bristol Spirits -rommipullotteita helsingin baareissa.
Bristol Spirits on rommiasiantuntija John Barrettin vuonna 1993 perustama itsenäinen rommitalo, jonka tynnyrivarastot sijaitsevat Isossa-Britanniassa. Bristol Spirits kuvaa pullotteitaan nettisivuillaan näin: "Tuotamme rajoitettuja pullotuseriä, joskus vain yhden tynnyrin rommipullotuksia. Lisäaineettomat ja makeuttamattomat rommimme kattavat laajan makumaailman asiakkaittemme iloksi."

Bristol ei siis todellakaan värjää, mausta tai makeuta rommejaan, mutta yritys käyttää melko usein ns. tynnyriviimeistelyjä, joissa rommi siirretään kypsymään esim. erilaisiin viinitynnyreihin joksikin aikaa ennen pullottamista. Yrityksen filosofia vastaa pitkälti yksityisten viskinpullottajien tapaa toimia jalojen juomien kanssa.

Käydessäni Helsingissä huomasin ilokseni kolme uudempaa Bristol Spiritsin rommia rautatieaseman lähellä olevassa Bierhaus München -pubissa. Maistelin niitä muutaman kerran, tehden samalla muistiinpanoja juomista. 

Maistelukokemukset


Dominican Rum 2013 - Finished in Madeira Wood

Dominikaanisessa tasavallassa on  ainakin kaksi rommitislaamoa: Brugal ja Barcelo. Teoriassa tämä rommi voisi olla kummasta tahansa tislaamosta. Toisin kuin monet muut Karibian saaret, Dominikaaninen tasavalta tuottaa edelleen huomattavia määriä sokeria paikallisesti kasvatetusta ruo'osta (kaudella 2011 - 2012 sokerintuotanto oli 553 000 tonnia (MT). Saarivaltio tuo myös Yhdysvalloista melassia, josta jalostetaan sokeria paikan päällä.

Tämä 8 vuotta vanha melassipohjainen, kolonnitislattu rommi (2013 - 2021) on viimeistelty Madeiratynnyreissä Isossa-Britanniassa. Se on pullotettu 44 % vahvuudessa.  

Tuoksu: Runsaasti hedelmää, madeira-viini tuoksuu myös vahvasti. Joitakin "Rockley still" -maisia tuoksuja (Barbadoksen saarelta kotoisin oleva voimakasarominen rommi, joka on valmistettu vanhalla pannutislaimella). Vaniljaa, kypsää hieman jo käymisprosessista ananashedelmää. Jotain metallista (hyvällä tavalla, kuten Mortlachissa).  

Maku: Maussa heti virkistävää sitrushedelmää, joka sekoittuu kauniisti madeira-viinin makumaailmaan. Kevyen mutta maukkaan rommin ja limen kuoren kombinaatio, jossa on loistava tasapaino. Ripaus herukkaa loppuun vielä päälle. Todella hieno yhdistelmä!  

Jälkimaku: Vaniljaista tammea sopusoinnussa limen kanssa.

Kommentit: Loistava hispaaninen rommi. Hedelmäinen makumaailma toimii upeasti, ollen sekä raikas että monipuolinen. Kevyehkön kolonnirommin ja madeira-viinitynnyrin liitto on hyvin onnistunut. Kumpa tämän kaltaisia latinalaisamerikkalaisia rommeja olisi enemmän. Todellinen tähtilöytö.   

 

Reserve Rum of Barbados (2011 - 2022) 

Barbados oli Ison-Britannian siirtomaa vuosina 1625–1966. Vuodesta 1966 vuoteen 2021 Barbados oli perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia, jossa Elizabeth II oli valtionpäämies. Saaresta tuli täysin itsenäinen tasavalta vasta vuonna 2021.

Sokeriruo'on tuotanto Barbadoksen saarella (joka tunnetaan myös nimellä "Little England" Karibialla) alkoi jo 1640-luvulla. Asiakirjat kertovat myös käyneen sokeriruokomehin tislauksen alkaneen saarella samoihin aikoihin. Moni pitääkin Barbadosta rommin "kotimaana". Saaren sokeriruokoviljelyn kulta-ajat ovat jo menneisyyttä: Ruo'on tuotanto on laskenut vähitellen miljoonasta tonnista vuonna 1972 92 tonniin vuonna 2021.

Tietolähteeni kertoo, että tämä 11 vuoden ikäinen rommi on peräisin kuuluisalta Foursquare-tislaamolta. Rommia on kypsytetty ensin tropiikin olosuhteissa saarella vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen se tuotiin Isoon-Britanniaan. Siellä se pullotettiin 47 % vahvuudessa vuonna 2022.  Kypsytys on tapahtunut ex-Bourbon -tynnyreissä (joka on nykyisin de facto -standardi rommin kypsytyksessä Karibialla). Uskon tämän rommin olevan sekoitus sekä pannu- että  kolonnitislattua rommia. 

Tuoksu: Tyylipuhdas barbadoslaisen (itse asiassa Foursquaren tislaamon) rommin tuoksu: ex-Bourbon-tynnyrin antamaa tammea ja vaniljaa, rommin makeutta. Tyylikäs, tasapainoinen laaturommin aromi. Loistava!  

Maku: Todella upea makujen tasapaino -  Pehmeä, rikas maku, jossa on tammea, vaniljaa, tummaa hdelmää, melassia, rusinaa. Tulee mieleen parhaat skottien blended-viskit, joissa ei ole oikeastaan mitään dominoivaa makua, vaan rikas makujen sekoitus, jota on vaikea vastustaa kauneudessaan. Tämä rommi on täysin toisenlainen kuin sen dominikaaninen "serkku". Tässä on nyt kyllä Barbados lasissa. Herkullinen ja helppo nauttia.  

Jälkimaku: Tammista tanniinia yhdessä vaniljan kanssa, lopussa hedelmää ja melassia.

Kommentit: Malliesimerkki Barbadoksen/Foursquaren rommityypistä. Ystäväni kommentoi, että hänestä se ei ollut kovin erilainen makumaailmaltaan kuin hyvä viski, lukuun ottamatta joitain melassisia vivahteita. En yleensä halua käyttää termiä "pehmeä", koska rommien maailmassa se on usein synonyymi sanalle "makeutettu", mitä tämä ei todellakaan ole, mutta tämä on kyllä todella silkkisen pehmeä rommi.

Trinidad 8 Years Old

Trinidad on Karibian eteläisin saari, joka sijaitsee Venezuelan itärannikon tuntumassa. Espanjalaiset valtasivat saaren 1500-luvulla, mutta he eivät juurikaan kehittäneet saarta. Vuonna 1777 Trinidadin eurooppalaisperäinen väestö koostui vain 1 400 henkilöstä.

Sokeriruo'on tuotanto saapui Trinidadiin ranskalaisväestön maahanmuuton myötä: Ranskalainen Hilaire Begorrat toi saarelle tuottoisan sokeriruokolajikkeen vuonna 1782. Pian tämän jälkeen Britit valloittivat Trinidadin, ja vuonna 1802 siitä tuli brittiläinen siirtomaa. Englantilaiset halusivat kehittää saaren maataloutta Jamaikan tapaan plantaaseiksi, mutta orjuuden lopetus 1830-luvulla toi haasteita työvoiman suhteen. Niinpä 1800-luvulla saarelle tuotiin intialaisia työläisiä, joista monet työskentelivät sokerin ja rommin tuotannossa. Nykyisin saarella on jäljellä vain yksi rommitislaamo, ja sokeriruo'on tuotanto on lähes kokonaan loppunut.

Maistamani rommi tulee Trinidad Distillery Limitediltä, joka on Angostura-ryhmän tytäryhtiö. Tämä melassipohjainen rommi valmistettiin erittäin suurella kolonnitislauslaitteella, ja tisle kypsytettiin ex-Bourbon -tynnyreissä pääasiassa Trinidadin saarella (trooppinen kypsytys).  

Tuoksu: Marsipaania, karvasmantelia;  karamellisoitua sokeria, vaniljaa, päärynää.  

Maku: Hmm, tuntuu noudattavan pitkälti samaa kaavaa: Marsipaania, mantelia, hieman kaakaota, vaniljaa. Vanhanaikaiset brandy-täytemakeiset. Hieman "ohuehko" ja floraali, hedelmäisyyttä puuttuu - runko on kevyt, erittäin kevyt. Nuo marsipaanin ja mantelin tuoksut ovat kyllä täysin ainutlaatuisia! Erittäin kevyt ja kukkainen, todella kesäinen ja kevyehkö nautinto.  

Viimeistely: Hieman makea, kuivuu suussa, sama vanilja ja mantelit. Vähän tynnyrin tammea lopuksi.  

 Kommentit: Aika ainutlaatuinen maku, jossa pääosassa on tämä marsipaani ja mantelit. Rommi muistuttaa vanhaa irlantilaista Aldi-pullotusta, jonka kerrotaan olevan Bushmillsin viskiä. Maistoin tätä viskiä aikoinaan, ja siinä oli vähän samanlaisia kukkaisia, kevyitä sävyjä (johtuen mielestäni vähemmän aktiivisesta täyttösäiliöstä).

Bristolin trinidadilainen rommi on täysin erilaista kuin Angosturan omat tislaamopullotukset, se on varmaa. Meillä on Suomessa marsipaanimainen tuote mantelimassa, ja rommin maku muistutti sitä. Älä odota tyypillistä rommin makua, jos sellaista on - "Se on rommia, Jim, mutta ei sellaisena kuin me sen tunnemme". :-)


Kiitokseni Vinoble oy:lle tuotekuvista!

Ardbeg Kildalton Project 2014, 46% - L13 217 - A tasty charity whisky

"Ardbeg Kildalton Project" is a recently released bottling from this famed distillery of Islay, Scotland. The project refers to Ardbeg distillery's joint effort with the North Highland Initiative (NHI) – a charity inspired by the “sustainable” vision of Prince of Wales. This collaboration between the Ardbeg Distillery (owned by LVMH) and the NHI means that proceedings from this bottling go towards building a new community hub in Port Ellen.

This bottling is exclusively available from the Ardbeg distillery shop only, and retails at £120, gets its name from the Islay landmark, the Kildalton Cross - an ancient 8th century Gaelic stone cross. What is noteworthy is that this whisky has nothing at all in common with an earlier release also called Kildalton, which consisted of non peated Ardbeg whisky.

This one is fully peated Ardbeg, meaning that the peating level is Ardbeg standard of 54PPM (drops after distillation to approximately 20PPM - phenolic parts per million) - so the whisky is a heavily peated Islay style dram. Dr. Lumsden has created the project whisky by marrying ex-bourbon and ex-sherry casked Ardbeg together. No age is given, so one can assume that much of the body consists of fairly young whisky. The Kildalton Project is bottled at 46%, and is non chill-filtered.

But what's it like? Well...

Nose: Quite smoky as expected, very fresh and maritime, some seaweed and iodine as well. By the nose it actually seems older than the current "Ten", which to me at least has a bouquet of a very young distillate, being laden with raw apple and pear notes. Not a bad thing at all for the Project, nice! Some spicy wood, spices and something slightly "chemical"...from the refill sherry casks perhaps? Improves with interaction of air. This spicy wood note reminds me of a refill sherry casked Ardbeg that was bottled exclusively for a Finnish collector long time ago.

Palate: There's a slight alcohol bite at first, but not overly so. The strong peatsmoke is very much present, nicely married with the fruity notes underneath it. Adding a touch of water opens up new elements in taste, and emphasize the sweetness of the spirit. The maritime elements also start to speak louder, and there is a grassy, mentholic sea breeze freshness also. Good, familiar Ardbeg, not unlike those older bottlings many of us miss. Well done!

Finish: Drying clearly, putting an end to that fruity, sweet tone. Long finish that coats ones mouth with maritime iodine and heavy peat smoke.

Comments: A delightful Ardbeg, with a flavour profile that I feel is closer to the older bottlings of Ardbeg. Not as dry as more recent Ten-bottlings or the Renaissance for example. The Kildalton project certainly holds its own in comparison to current range, and contains a richer palate I feel. A complex whisky? Not really. A solid, youthful and good example of Islays' smoky style, and Ardbeg distillerys' particular taste. I hope people do not confuse this with the earlier Kildalton, which was a totally different whisky as said...Hmm, running out of peculiar names at Ardbeg? For a no age statement whisky, the price is quite dear - but as we are talking Ardbegs', it certainly could be much higher as well. A good, solid whisky.

Ardbeg Kildalton Project 2014, 46% - L13 217 - Maukas hyväntekeväisyysviski




Ardbeg Kildalton Project on Islayn saarella sijaitsevan Ardbegin tislaamon uuden viskin nimi. "Projekti" viittaa North Highland Initiative–organisaatioon, jonka takana on itse Walesin prinssi Charles. Hyväntekeväisyysjärjestön päämäärä on tukea pohjoisen Skotlannin yhteisöjä, ja tässä tapauksessa pullotteen myynnistä saatavat varat ohjataan Port Ellenin kylän monitoimikeskuksen rakentamiseen. Ardbeg Kildalton Project-pullotetta saa ostaa 120 punnan hintaan ainoastaan tislaamon yhteydessä sijaitsevasta kaupasta, ja tuotetta on tehty rajallinen määrä. Pullote on saanut nimensä Kildalton Ardbegin lähellä sijaitsevasta 700-luvulla tehdystä kivirististä, joka on Islayn saarella kuuluisa maamerkki.

Tällä "Kildalton project" viskillä ei ole nimestään huolimatta mitään tekemistä Ardbegin aiemmin Kildalton-nimellä julkaiseman täysin turvesavuttoman version kanssa. Kildalton project onkin standardia, turvesavuista Ardbeg-viskiä, jota tehdään Port Ellenin mallastamossa valmistetusta, turvesavulla kuivatusta mallasohrasta. Ardbegille tehdyn mallastetun ohran PPM-luku (phenolic part per million - viittaa mukana olevan savuisuuden määrään molekyylimääränä, eli yksi savumolekyyli per miljoona) on 54, eli aika savuisesta tavarasta on kyse. Tislauksen jälkeen alkoholi sisältää enää noin 23 PPM:n verran savua, mutta sekin määrä riittää antamaan viskille voimakkaan savuisen ja turpeisen maun.

Ardbeg Kildalton Project on pullotettu 46% vahvuudessa, ja tuote on kylmäsuodattamaton. Viskiin on käytetty eri-ikäisiä sherry- ja bourbontynnyreissä kypsyneitä tisleitä. Vaan miltäpä se maistuu?

Tuoksu: Turvesavuinen, merilevää. Raikas ja merellinen. Tisle ei tuoksu niin nuorelta kuin nykyinen 10-vuotias, jonka tuoksussa tuo iän puute tuntuu raa'an omenan ja päärynän aromeina. Mausteista puuta, hieman jotain kemikaalista? Noh, ihan mukavan ja positiivisen oloinen tuoksunsa perusteella. Kenties refill-sherrytynnyri on antanut mukaan tuota mausteista puuta, sillä muistelen ns. "Suomi-begin" tuoksussa olleen jotain samaa tätä voimakkaampana vivahteena, ja se pullotehan oli nimenomaan refill-sherrytynnyrissä kypsynyt.


Maku: Alkoholi hieman puraisee, muttei kovin häiritsevästi. Maussa on voimakas savuisuus ja sen alla mukaan tuleva hedelmäisyys mukavasti balanssissa. Pieni vesilisä tuo mukaan selvää makeutta, ja nuorekkaan Islay-viskin raikas merellisyys korostuu samalla. Turvesavu on koko ajan läsnä, joku varmaan kuvailisi raikasta vivahdetta mentoolisena..Minusta se on tuota merellistä raikkautta. Hyvää Ardbegia sellaisena kun sen muistaa varsinkin aiemmista, vanhemmista pullotteista.

Jälkimaku: Maku kuivuu loppua kohti selvästi, ja suuhun jää pitkäksi aikaa leijumaan merellinen, tuhti jodinkyllästämä turvesavuinen suutuntuma.

Kommentit: Hyvää perus-Ardbegia, jonka tyyli on minusta lähempänä noita vanhoja 'begejä kuin nykyisiä, hyvin kuivia versioita. Savuisuudessa on tuota turvetta, ei pelkkää savua. Ei kovin moniulotteinen viski, mutta hyvänmakuinen, nuorekas ja raikas Islayn savuviski. Ihmettelen tuota nimivalintaa, kun aiemmin Kildaltonilla on nimenomaan tarkoitettu savutonta Ardbegia. Aika kova hinta ikämerkinnättömästä viskistä, mutta kun kyseessä on Ardbeg, niin hinta voisi olla vielä paljon kovempikin, ja tuote myisi silti. Maultaan tuote on ainakin hyvä.



  

Highland Park - "Dark Origins" 46,8% - Launch in Finland

Highland Park distillery from the Orkney islands (located far North from the "mainland" Scotland) has been very active in recent years in bringing new ranges of bottlings to the market. We've seen the Viking legends of past come alive with the Norse Gods and Viking warrior whisky series, but now a new bottling comes forth to remind us of the not-so-distant past, and the stories of the origin of the distillery and it's founder, Magnus Eunson.

Edrington Finland released this new bottling for the Finnish market on 6th of September in a grand manner at the famous "Fiskars village" some 100 kilometres outside of our capital. The release coincided with the first-ever Highland games event in our country at Fiskars village.

Martin Markvardsen, the senior brand ambassador of Highland Park, honoured us with his presence, taking us on a vivid journey through the distillery's historical beginnings, alongside with lovely drams of HP! These drams included a sample of their new make spirit (wow, quite delicious!), as well as the 12yo, 18yo whiskies, followed by the new "Dark Origins". The whole evening culminated with a tasting of Highland Park's Dark Origins whisky chocolate truffles - a handcrafted creation of a local confectioner extraordinnaire, Petri Siren - and a sumptuous dinner at the local landmark restaurant "Wärdshus". 

So what about the "Dark Origins" then? This whisky has been crafted in honour of the founder of Highland Park, Magnus Eunson. Magnus was a church beadle by day, and a illicit distiller and whisky master by night. He hid his maturing whiskies in coffins and inside the church he worked at, to keep customs and excize from finding proof of his operations, and smuggled the spirit all over Scotland. Quite the "cloak and dagger" character then! When he finally got caught for the first time, he was forced to buy a lisence and so the distilling operation became legit for the first time. he second time he was caught red-handed during a smuggling operation, he had to hand over his lisence to the customs & excize man who led the bust (who then became the owner of Highland Park!), and accept banishment from the Orkneys and Scotland.

So - "Dark Origins" is also an inidcation of the cask policy for this no age statement (NAS) bottling, meaning that sherrycasks dominate the split here, which is reputed to be a combination of 80% first fill sherry casks (of which 60% is European oak and 20% American) and 20% refill sherry. The age of spirit in this bottling? Reputed to be "between 10 and 30 years".

Tasting experience

Nose: Sherried, but not a fullscale, near-blackish "sherrybomb" - rather slightly lighter in style, not unlike today's Macallans, if you get my drift. Contains definitely more sherry on the nose than the 12yo or the 18yo, and seems in general more powerful in profile. The "used match" odor, often associated with Highland Parks, is also there. Nice!

Flavour: Confirmed - more robust and flavourful than the current 12yo or 18yo - in a good way. Reminiscent of some of the older Highland Park bottlings where sherry had more of a say than today. The sherry is not overpowering, I still find the signature heather-moneyed notes in there as well - and that aforementioned "scratched matchstick". Dark, sugarfree high % cocoa chocolate, espresso perhaps? Some orange peel, and vanilla as well. "Supercharged" in flavour when compared side to side with its core range brothers.     

Finish: Oaky sherried tannins, a touch of peat & smoke, some lingering honey. Very pleasant.

Comments: A Highland Park it is, no doubt about it. The family heritage is very clear in the flavour profile, even if this one seems somewhat more of a robust member of the lineage. Sometimes the younger spirit blended in appears, but overall it is very difficult to place an age on this whisky.
 Tasting the Dark Origins on its own  a few times I note its delicate nature also - much of that lovely sherry is easily covered should one first sip a strong ale, or eat pub grub. Sherry here is not powerful enough to compete with more robust components, so I'd really recommend respecting the whisky and eating AFTER this delicious dram.   

The current trend of NAS bottlings has left many with disappointment and a slightly sour mouthfeel about the state of whisky industry versus respect for customer. As the industry was unable to produce enough whisky a few decades ago (or simply underestimated todays demand for Scotch single malts), experimentation with mixtures of younger and older distillates are more and more common. Due to age statement regulations that force one to place the age of youngest distillate used on the bottle, these whiskies come out with a name rather than a marked age on the label. Of course one can also speculate that the marketing teams are simply testing how much customers are willing to pay for a 'Flavour" (along with a good storyline and stylish packaging), and many such departments are ranting currently that it is not the age that matters - only taste. Funny how things change..!

Having said all that, I truly feel Highland Park "Dark Origins" is a good whisky, with a fairly reasonable pricetag for today's market. It gives me hope and trust in the fact that not all NAS bottlings are simply a marketing ploy, trying to get us to pay top dollar for a mostly very young, wood-finished whisky. I dare to recommend trying this at your own convenience and leisure - and to judge for yourself. Personally I am happy with the whisky, and the fact that Highland Park has maintained their commitment to quality.



Highland Park - "Dark Origins" 46,8% - Suomeksi


Highland Park, tuo Orkneyn saarten aktiivisin tislaamo, toi Suomen markkinoille uuden pullotteen, jonka Edrington Finland julkaisi 6.9.2014 pidettyjen Fiskarsin Highland Gamesien yhteydessä. Harrastajille tarjottiin linja-autokyyti Helsingistä Fiskarsiin ja takaisin. Paikan päällä Suomelle uuden Highland Games -tapahtuman lisäksi nautimme Highland Park -tastingin brand ambassador Martin Markvardsenin johdolla, ja maistelun jälkeisen illallisen ravintola Wärdshusissa.

Tapahtuman hinta oli mielestäni edullinen, ottaen huomioon koko päivälle rakennetun ohjelman. Myös ateriamme oli korkealaatuinen, ja tastingin yhteydessä nautitut, paikallisen suklaagurun Petri Sirenin luomat "Dark Origins" suklaakonvehdit olivat taivaallisia. Kaunis ilma kruunasi upean päivän etelä-Suomen maaseudulla!

Ahem, mennäänpä viskiblogiin sopivalla tavalla itse asiaan, eli tuohon "Dark Origins" pullotteeseen. Highland Parkin alkuperäinen perustaja Magnus Eunson oli paitsi kirkon mies, niin myös salakuljettaja ja laittoman tislaamon omistaja. Hän kätki kypsyvää tislettään jopa ruumisarkkuihin ja kirkon lattian alle kun tulli tai poliisi sattui paikalle. Lopulta Magnus jäi kiinni, ja hän osti itselleen lisenssin tislata laillisesti. Aivan rehtiä ei meno silti ollut, ja Magnus jäi kiinni viskin salakuljettamisesta Skotlantiin. Näin Magnus Eunson poistui sitten Highland Parkin tarinasta, karkotettuna rikollisena jota ei koskaan enää nähty Orkneyllä tai Skotlannissa.


"Dark Origins" viittaa siis Magnus Eunsoniin, ja Highland Parkin alkutaipaleeseen. Toisaalta nimestä voi päätellä myös pullotteen sisällön olevan melko sherryistä ja luonnostaan tumman väristä (HP on luopunut väriaineiden käytöstä kokonaan). Mukaan laitetun tisleen ikä vaihtelee kuulemma kymmenen ja kolmenkymmenen välillä, ja tynnyrijakauma on 80% first-fill Sherry (20% refill), josta 60% first-fill eurooppalaista tammea, ja 20% first-fill amerikkalaista tammea.Kyseessä on moderni viski, ja tynnyrien valinta näyttäisi siis olevan hyvin tärkeä osa tuotetta.

Maistelukokemus

Tuoksu: Sherryinen, mutta maltillisella tavalla (ei siis mikään jyrkänmusta sherrypommi). Sherryisempi kuin nykyiset 12-vuotiast ja 18-vuotias, ja tuoksussaan voimakkaampi. Vanhan Highland Parkin raapaistu tulitikkukin löytyy tuoksussa, ja se avaa hyviä muistoja saman tislaamon aiempiin pullotteisiin.Jotain mausteista, pomeranssin kuorta.

Maku: Voimakkaampi kuin 12-vuotiaassa tai 18-vuotiaassa minusta - 1st fill sherryä mukana, mutta ei niin että koko Highland Parkin omaperäinen hunaja ja kanerva peittyisi. Se raapaistu tulitikkukin on mukana, käväisten suun makureseptoreissa hetken aikaa. Aavistus tummasta sokerittomasta suklaasta, tai kahvista. Ahh! Maussa on tosiaankin mukava fuusio totuttuja HPn makuja, mutta voimakkaampina kuin on totuttu viime vuosina näkemään - tai maistamaan. Pomeranssin kuorta, vaniljaa.

Jälkimaku: Kuivuva, sherrytynnyrin tammen tanniineja, turpeisuuttakin on mukana. Hunajaisuus jää lopuksi pinnalle tammen ja pienen savuisuuden kanssa.

Kommentit: Maistellessa tätä "NAS"-pullotetta ensin yhtenä päivänä Highland Parkin 12- ja 18-vuotiaiden nykypullotteiden seurassa tulee mieleen että saman perheen jäsenestä on selvästi kyse, mutta aika harteikkaasta sellaisesta. Makua on - enemmän, ja se hyökkää lasista voimalla jota näistä ikämerkintäisistä ei löydy samalla tavalla. Mukanaoleva sekoitus nuorta ja iäkkäämpää tislettä toimii aika hyvin. Itsekseen maisteltuna pariin otteeseen Dark Origins hämmentää: Makuprofiili kärsii nopeasti suun kemian ollessa ei-aivan-terässä, tuntuen aika vaimealta. Sherry, missäs sitä nyt olikaan? Seuraavalla kerralla sherry kuitenkin loistaa jälleen maussa, ja ensimmäisen kerran tunnelma ja makukokemus palaa - hyväähän tämä on! Huomio vain vahvistaa sen, etten lähtisi koivin syvällisesti analysoimaan viskiä vain yhden maistelun perusteella, ainakaan jos en olisi varma oman suuvärkin maistelukunnosta.


No Age Statement -pullotteita tuntuu nyt piisaavan. Syytkin ovat ainakin osittain selvillä: Viskiteollisuus ei ole pystynyt tuottamaan kulutusta vastaavaa määrää vanhoja tisleitä, joten nuorempia komponentteja on pakko nyt laittaa mukaan vanhempien ollessa kortilla. Skottiviskin ikämerkintäsääntö on selvä, pullotteen ikä pitäisi merkitä nuorimman mukaan tulleen tisleen mukaan. Sen vuoksi tällainen 10 - 30-vuotias viski, mikä Highland Parkin Dark Origins kuuleman mukaan on, myydään mieluummin kokonaan ilman ikämerkintää kuin 10-vuotiaana.

Toiset, vähemmän mairittelevat syyt NAS-pullotteiden marssiin ovat yksinkertaisesti raha ja halu kokeilla mistä kuluttaja on valmis maksamaan. Moni viskiteollisuuden pohatta jauhaa nyt mantraa, jonka mukaan maksamme mausta, emme iästä. Toisaalta heille on edullisempaa pukata viskiä ulos jo nuorena tisleenä sen sijaan että myynti tapahtuisi vasta parin vuosikymmenen kypsyttelyn jälkeen. Kuluttajille pitää vain opettaa, ettei iällä olekaan väliä, ja maku ratkaisee. Kunhan pullolla on hieno nimi, pullo/kotelo, ja tarina on vetävä, voi viskiyritys parhaassa tapauksessa onnistua myymään todella nuorta viskiä kuluttajille huippuhintaan.

Highland Park "Dark Origins" on minusta hyvä viski. Se antaa toivoa siitä, etteivät kaikki NAS-pullotteet ole tarkasti suunniteltuja kuluttajan vedätyksiä. "Dark Origins" erottuu ilahduttavalla tavalla edukseen näiden nykyajan massaviskien joukosta. Tuote on myös melko maltillisesti hinnoiteltu moneen muuhun verrattuna, vaikkei se halpa olekaan. Suosittelisin jokaiselle tästä kiinnostuneelle muutamaa rauhallista maisteluhetkeä, joiden perusteella voi sitten muodostaa oman mielipiteen hinta-laatusuhteesta.  

Ravintolan annos oli maittava.

Laphroaig Live 2014 as experienced in Helsinki

Edrington Finland organized a get-together for Laphroaig fans in Helsinki on 24th of September, when the "Laphroaig Live" event took place in Stockholm. Guests saw the Stockholm event live via streaming video broadcast, and got to taste the same set of whiskies as was sampled by the honoured guests in Sweden.

The set of whiskies consisted of four samples, among them some interesting newcomers, like a new 12 years old version, only to be released in Nordic countries, the 2014 "Cairdeas" (friendship),and Laphroaig select. All of these whiskies were interesting varieties of the well-known (and much loved) Laphroaig distillate, as both had received some extra cask maturation time in wine casks. The tasting set also included the 18yo, which is my absolute personal favorite from the distillery's core range of today.

Without going too much into detailed tasting notes of each whisky (please do sample them by yourselves, it is still THE best way to get an idea of the taste of any whisky!), I can say that all were excellent additions to existing core range. The "Select" was perhaps most subdued out of them, whilst the Cairdeas went all out, filling our palates with an amazingly rich and complex flavour profile. There was something very "Christmasy" in its taste, I felt. My personal favorite was however the 12yo, which was a hardcore take on Laphroaig's signature peatiness, smokiness and the coastal iodine, teamed up with the richness of oloroso sherry. Talk about a great, meaty BBQ flavour, wow!  

The venue of this event was pub "Leijuva Lahna" on Eerikinkatu - a nice place for having a dram or a good beer. Edrington also pampered us with various food delicacies, including Laphroaig cheese (!!) and tasty islay jams. Atmosphere amongst the guests was festive, and despite of some small occasional technical issues with the video stream, we were able to really experience the "live" event in real time along our Swedish colleagues who had the privilege of being at the heart of the event on an island outside Stockholm.

Many thanks to Edrington Finland for a great experience, and one that prompted me to start a facebook group "FINFOL" - Finnish Friends of Laphroaig. Apparently the first Finn to join the FOL did so in 1995, so we can only hope that next year we will be celebrating this 20 years of Finnish Laphroaig fans!   

https://www.facebook.com/groups/353442934817395/ - Finnish Friends of Laphroaig (Facebook group - please join if you are a FINFOL!)


Laphroaig Live 2014 Helsingissä koettuna
Edrington Finland järjesti yhdessä pub Leijuvan Lahnan kanssa mukavan fanitapahtuman Laphroaigin ystäville 24 syyskuuta. Saimme seurata samaan aikaa suoraa lähetystä Tukholman "Laphroaig Live" tapahtumsta internetin videostreamingin kautta ja nauttia samalla samasta juomasetistä kuin arvovaltaiset maistelijavieraat Tukholman saaristossa. Ennen lähetyksen alkua meitä hellittiin loistavilla pienillä ruoka-annoksilla, joissa oli mukana Islayn saaren hilloja ja Laphroaigilla maustettua juustoa!

Maistelusetti koostui neljästä viskistä, joista peräti kolme oli itselleni upouusia tuotteita. Laphroaig on tehnyt 12-vuotiaan olorosotynnyreissä kypsytetyn version pohjoismaihin. Juomasta oli tuotu "advance sample" meille maisteltavaksi. Mukana oli myös vuoden 2014 "Cairdeas", joka on saanut monimuotoisen makumaailmansa kypsymällä ensin first-fill bourbontynnyreissä, ja sen jälkeen vielä vuoden amontillado-sherrytynnyreissä. Setissämme oli myös uusi NAS (no age statement) tuote "Laphroaig Select", jonka kypsytyksessä on käytetty sekä sherry- että bourbontynnyreitä. Viimeisenä maistelimme nykyisen 18-vuotiaan "Lapparin", joka on suuri suosikkini. Tässä pullotteessa maistuu mukavasti vanha Laphroaigille tunnusomainen lääkemäinen makeus savun ja turpeen kera.

Kuvailematta liian yksityiskohtaisesti juomien makuja (maista itse on edelleenkin paras tapa perehtyä juomien makuihin, ja voin suositella varauksetta metodia näiden Islayn viskien aatelia edustavien juomien kanssa), voin sanoa että pidin niistä kaikista, 12-vuotiaan saavuttaessa illan suosikin aseman suussani. Mukavan savuinen BBQ tuli mieleen sen mausta! Select oli tasapainoinen Laphroaig, ja Cairdeas taas mielytti monia sen selkeän erilaisen ja aika jännittävän mausteisen maun takia. 18v oli edelleenkin loistava, ja siihen oli hyvä lopetella iltaa.

Muutamasta teknisestä viasta video streamin kanssa huolimatta ilta oli mitä mukavin, ja oli jännittävää seurata tapahtumia suoraan Tukholmasta, samalla miettien ja kuunnellen vieraiden makukuvauksia juomista. Ilta Laphroaigin parissa innoitti minut luomaan uuden Facebook-ryhmän suomalaisille FOLiin (Friends of Laphroaig) kuuluville henkilöille, tulkaapa mukaan ryhmään niin järjestetään vähän säpinää Laphroaigin ympärillä! Ensimmäinen suomalainen liittyi FOLiin syystalvella vuonna 1995, joten ensi vuonna voimme juhlia suomalaisten FOL-jäsenien kahta vuosikymmentä!

https://www.facebook.com/groups/353442934817395/ - Finnish Friends of Laphroaig (FINFOL)

On the 7th day He rested - in Haven

  Hotel Haven is situated near Helsinki's central harbour and the Esplanade streets - it does not get much more central than that in this city. As far as I am concerned, the hotel might have derived its name from its bar - which is, simply put, heavenly...But perhaps it is more likely that the name of the hotel is derived from Swedish language - hav = sea. Indeed we are right by the Baltic here, just a stones throw away from this body of water.


Haven's bar is steered by bar manager Mika Peltoniemi, a familiar name to most whisky enthusiasts in Finland. Mr. Peltoniemi is a longtime whisky guru, and has over the years been involved in developing several worthy whisky bars in the capital area here in Finland. His current domain of rule serves as providence to the knowledge, passion and dedication to fine spirits (and fine cocktails). Bar Havens selection boasts of 160+ carefully selected whiskies, as well as the largest collection of rums in the whole country (more than 80 different kinds). Wine and champagne lovers are also in for a treat: Haven offers a worthy collection of fine wines and champagnes at any time of the day or year.

Surrounded by all this "awesomeness", how does a whisky or rum aficionado manage? By asking recommendations from the knowledgeable bar staff, or it's manager.

Today's recommendations? For a champagne lover, Haven bar offers a special deal on Taittinger's Comptes 2005 - by the glass, of course (now THAT is service!!). Whiskies? For a fan of Islays peaty, smoky genre there's Laphroaig 30 years old - a fabulous old-school bottling from the most medicial of Islay. Less smoky? Why not sample Fettercairn's 30yo, or if it is Finnish specialities one is after, do try Northland's  (Pohjanmaa) single rye distillate "Juuri". Feeling peckish? Bar Haven offers a lovely selection of foods to sample.

Soft chairs, great drinks to sip, soft music and lighting...I wonder - is this how it is meant to be in Haven? Me like. :-)

Hotel Haven bar - Unioninkatu 17, central Helsinki. Highly recommended.











Hotellibaari Havenissa - taivaallinen taukohetki


Hotelli Haven Helsingin Unioninkadulla tarjoaa vieraalleen upean baarimiljöön sekä juomavalikoiman jonka veroista saa hakea. Tosiaankin baarissa asioidessa tulee mieleen että onko hotellin 'taivaallinen' nimi itse baarin ansiota! Talon mittavaa väkevien laatujuomien valikoimaa (160+ viskiä, noin 80 erilaista rommia) pääsee ihailemaan rauhassa, sillä pullot on katettu suurelle pöydälle asiakkaiden eteen.


Baaripäällikkö Mika Peltoniemi on monelle suomalaiselle viskiharrastajalle tuttu nimi, onhan mies ollut rakentamassa viskikulttuuria maassamme jo pitkään. Mika on ollut mukana luomassa monia upeita laatubaareja Helsingissä, Eikä Haven ole poikkeus: Harvoin Suomessa näkee näin laajaa ja laadukasta valikoimaa alkoholijuomia. Valikoimassa on myös paljon erikoisuuksia joihin ei ihan heti törmää muualla. Viinien ja sampanjan ystäviä hemmotellaan yhtä lailla, sillä Haven barin viinivalikoima on upea. Tällä viikolla sai asiakas nauttia mm. Taittingerin Comptes 2005 -vintagesampanjaa, jota voi tilata laseittain. Se jos mikä on hyvää palvelua! Cocktaileja haluava saa lasiinsa parasta A-laatua, onhan Haven barin tiimissä Suomen parasta osaamista tältäkin saralta. Mika on itse kehittänyt viskin ystävän iloksi uusia originelleja cocktailreseptejä, joista kannattaa mainita mm. Smoky Manhattan.




Kun vaihtoehtoja on näinkin laaja valikoima, kannattaa asiakkaan hyödyntää henkilökunnan osaamista kysymällä juomasuosituksia. Valikoimasta löytyy tällä erää mm. Laphroaigin 30-vuotias viski, joka alkaa olla aikamoinen harvinaisuus baareissa. Mikäli Islayn savuinen tisle ei kiinnosta, voi kokeilla esimerkiksi Fettercairnin 30-vuotiasta mallasviskiä - sen kypsiä trooppisia hedelmiä sisältävän maun ääressä viihtyy tovin jos toisenkin. Varteenotettava kotimainen vaihtoehto on Kyrön tislaamon "Juuri" - nuori ruistisle, josta tulee vielä maukasta viskiä joku päivä. Jos nälkä yllättää, saa baarista tilattua samassa talossa sijaitsevan laadukkaan ravintolan loihtimia ruoka-annoksia nautittavakseen.

Leppoisan viihtyisässä tilassa, pehmoisten nojatuolien äärellä, pehmeän live-musiikin soidessa taustalla jalojen juomien harrastaja viihtyy, unohtaen ajan ja paikan. Havenin baari on lähes eteerinen kokemus, matka upeiden makujen pariin. Me gusta mucho!

Kilchoman 2011 Port Cask Matured 55% - Whisky with a blush

Kilchoman, the small farm distillery from Islay has released an interesting new bottling - this time matured in port wood. They have previously bottled ex-bourbon casked and sherry casked versions, so how does this first attempt with port wood fair against its brothers and sisters? Lets find out! My first chance to taste this newcomer was at a Kilchoman tasting in Lauttasaari's "Kaunis Kampela" pub, and this is what I noted..

Colour: Blush wine, rose. The port has left a lovely shade to the whisky, not unlike what we saw in the older versions of Glenmorangie's port wood bottlings. It certainly catches the eye!

Nose: Smoke up front, sweet toffee, plum, with a touch of the young (3yo) spirit - raw apple, some citrus.

Taste: Peat smoke, maybe a hint of ash, some jam-like notes..hmm, port confit? The wine is definitely in there fresh and virile, but surprisingly it works quite well. I do miss a bit more age for the spirit, it is a little short on complexity. On the other hand, many really enjoy their islay whiskies young and zesty, so...I do recommend a few drops of water added here.

Finish: Peat, toffee, smoke...maybe a touch of ashes also. Some burn of alcohol.

Comment: 3 years old? Yes. For it's age, the whisky is surprisingly soft and has really liked the union with the port. Is it good? I think so. It is not comparable to much older whiskies, but again at this very young age a promise of what Kilchoman has to offer later on. Sipping the dram away and following it with a taste of the 2007 vintage, bottled at 5 years old, confirms my thoughts - the 2007 is much more "ready" and mature as a whisky. It might be worth noting that Kilchoman has chosen a very slow process, where fermentation takes as much as 100 hours - considerably long time, when making a whisky. A long, slow fermentation is said to produce a distillate rich in flavour and one that matures quicker to a "ready" whisky.

Would I buy another dram of the portwood? Yes, because the interplay of the wine and smoky and peaty Kilchoman is much fun and gives lovely flavours to my palate, coating it with its turkish delight rainbow of sweet smoked fruits. Hope to see more Kilchoman in portwood!

[NOTE: A Finnish whisky enthusiast says that he heard from a good source that these casks are in fact ex-red wine casks, which have then been purposedly filled with ruby port wine for a year, in order to get port casks for maturation. I've not verified this personally, but it is clear that such casks are purpose-made for whisky industry anyhow.]

Kilchoman 2011 Port-tynnyriversio - punasteleva makupommi

Islayn pieni farmitislaamo Kilchoman on aiemmin tuonut meille niin sherry- kuin bourbon-tynnyreissä kypsyneitä nuoria viskejä maisteltavaksi. Nyt on mahdollisuus maistaa ensimmäisen kerran myös port-tynnyreissä kolmisen vuotta kypsynyttä versiota . Miten savun ja portviinin liitto oikein toimii tässä nuoressa viskissä? Maistetaanpa! Tilanne tuli vastaan Lauttasaaren Kauniissa Kampelassa pidetyn Kilchoman-tastingin myötä, ja näin itse kirjoittelin asiasta..

Väri: Blush-viini, roseeta. Kauniin hieman kuparinen sävy välkkyy huomiotaherättävästi lasissani. Tulee mieleen vanhemmat Glenmorangien Portwood-pullotteet, joissa oli samaa viinin hehkua.

Tuoksu: Savuinenhan tuo on, heti alkuun turvesavupilvi iskee lasista samalla tuoden hieman nuorelle tisleelle tyypillisiä omenan tuoksuja. Makeaa toffeeta, port-hilloa (confit de port), luumua..aavistus sitrusta.

Maku: Turvesavua, paksua sellaista. Aavistuksen verran tuhkainen? Ehkä. Viini nousee esiin, toffeeta, viinikumia, port-hilloa. Nuorekkaan oloinen, vahva prosentti tuntuu hieman suussa (suosittelen muutamaa pisaraa vettä). Ei mikään maailman monimuotoisin viski, mutta hyvällä tavalla portviinin kyllästämä - kivasti nuo viinin maut integroituvat sinne savun keskelle. Ikää saisi ehkä olla hieman enemmän, mutta alkoholi jonka tisleen nuoruus tuo mukaan talttuu parilla vesipisaralla kivasti.

Jälkimaku: Savuinen, turpeinen, toffeeta joka kuivuu vähitellen. Turpeisuus maistuu vielä pitkään. Sellaisenaan alkoholin puraisu tuntuu hieman loppua kohden myös turruttavana.

Kommentit: Kolmivuotias? Kyllä. Ikäisekseen viski on yllättävän "nätti" ja toimiva makukokonaisuus. Portviini on antanut sille vahvan viinisen maun, mutta..ihan kivasti integroituneena. Tämän jälkeen nautittu Kilchoman 2007 vintage tuo kyllä perspektiiviä ikään, ollen paljonkin "valmiimpi" viski viisivuotiaana. Mutta antaa tämä taas uskoa siihen mitä Kilchoman tulee viskinharrastajille merkitsemään lähitulevaisuudessa, sen verran hyvää tuo on! Toivottavasti näemme lisää portwood-versioita tältä tislaamolta.On varmaan syytä huomioida että viskin valmistus on hidas, perinteinen prosessi Kilchomanilla. Käyminen kestää jopa 100 tuntia, paljon pidempään kuin monilla muilla tislaamoilla. Hitaan prosessin tuloksena on viskitisle jossa on paljon makua ja se kypsyy "valmiiksi" viskiksi nopeammin.

[HUOM: Suomalainen viskibloggari totesi viskifoorumilla saaneensa luotettavalta taholta tiedon, että kypsytyksessä käytetyt ruby port tynnyrit ovat itse asiassa punaviinitynnyreitä, jotka sitten täytettiin vuodeksi portviinillä - eli varsinaisia suuria "port-pipe" tynnyreitä ei tässä ole käytetty. En ole itse verifioinut tietoa.]